Emulsiovoide mehiläisvahasta 9.12.2011

Ainekset:

236 g kylmää vettä (1 cup)

168 g öljyä (3/4 cup)

90 g mehiläisvahaa (3 tablespoons)

E-vitamiiniöljyä

Haluttaessa tuoksuöljyä, eteeristä öljyä ja/tai vaikuttavia aineita (esim. kauraproteiini, karoteeniöljy ym.)

Nyt moni varmasti kohottaa kulmiaan: emulsiovoide ilman emulgointiainetta, ei voi toimia. Niin ajattelin minäkin, kun bongasin TheMommypotamuksen blogista tämän ohjeen. Ohje on videona, mikä selkeyttää asiaa huomattavasti. Lisäksi täsmällisempi ohje löytyy täältä. Ohjeet ovat englanniksi, joten suomennan niitä tässä samalla omin sanoin. Antamani mitat olen laskenut netistä löytyvillä avuilla tuota ruokalusikallista lukuun ottamatta. Sen mittasin raastamalla yhden ruokalusikallisen mehiläisvajaa ja punnitsemalla sen. Punnitsin toki myös muutkin tuotteet. Jos ihmettelette tarkkoja grammamääriä, se johtuu juuri siitä että alkuperäiset mitat olivat ameriikan mallia, enkä uskaltanut niitä muutella. Tavallisen digitaalisen keittiövaa’an tarkkuus kuitenkin riittänee.

Usko tähän ei tosiaan ollut suurensuuri, mutta halusin silti kokeilla. Pikainen googlettaminen vahvisti, että mehiläisvaha tosiaan on luonnon oma emulgointiaine. Aloitin punnitsemalla kaikki aineet valmiiksi astioihin sekä tekemällä valmiin tuoksusekoituksen greipin ja appelsiinin eteerisestä öljystä pieneen lääkekuppiin. Kasasin valmiiksi myös blenderin (se pirtelökone), joka on muuten tässä ihan välttämätön. Muukin vastaava toimii, mutta en usko esimerkiksi sähkövatkaimen sekoittavan riittävän tehokkaasti. Lisäksi minulla oli valmiina myös käsipyyhe ja silikoninen nuolija sekä pari lusikkaa. Valmistamisen aikana opin sen, että kannattaa varata lähistölle myös runsaasti talouspaperia sekä kippoja tai lautasia likaisille astioille. Lavuaariin kannattaa laittaa tulppa, sillä mehiläisvahaa ei saisi päästää viemäriin aiheuttamaan tukoksia. Mehiläisvaha kannattaa ihan ehdottomasti raastaa tai sitten käyttää hyvin pieniä paloja, koska isommat sulavat hitaammin.

Lämmitin ensin vesihauteen kiehuvaksi ja laitoin sitten öljyn ja mehiläisvahan muovikupissa päälle sulamaan. Ohjeessa sanottiin ”gentle boil”, joten pienensin levyä asteittain 2-tasolle sen jälkeen, kun se alkoi kiehua. Varo sormia, kuuma vesihöyry polttaa (itse sain todeta sen aika monta kertaa ennen kuin otin suosiolla pienen patalapun käyttöön). Kun mehiläisvaha oli kokonaan sulanut, siirsin kupin pöydälle ja annoin sen viiletä 2 minuuttia. 

Seuraavaksi kaadoin veden blenderiin, laitoin kannen kiinni ja blenderin päälle pienimmälle nopeudelle. Otin kannesta sen pienen korkin pois, koska öljy täytyy kaataa sitä kautta sisään. Tämä ei oikein toimi, koska vesi luonnollisesti roiskuu blenderistä ulos pitkin pöytää. Onneksi olin niinkin nokkela, että työnsin aukkoon suppilon ja sain öljyn kaadettua sitä kautta sekaan. Öljy täytyy kaataa todella ohuena norona, niin ohuena kuin suinkin onnistuu. Pidin vielä varmuudeksi puolessa välissä tauon ja annoin voiteen sekoittua. Hidas kaataminen saa voiteen emulgoitumaan.

Kun olin lisännyt kaiken öljyn, sekoitin vielä hetken ja kurkkasin kannuun. Vettä oli voiteen pinnalla aika paljon, joten kaavin seoksen reunoilta ja kannesta alas kannuun ja sekoitin lisää. Kurkin aina aika ajoin kannuun ja sekoitin voidetta niin kauan, ettei yhtään vettä enää näkynyt. Välillä kaavin voiteen reunoilta alas ja sekoittelin myös lusikalla hieman, nostelin voidetta jotta myös päällä olevat ainekset varmasti sekoittuvat. Sekoitin yhteensä varmaan n. 15-20 minuuttia, onneksi olin tajunnut laittaa jo etukäteen korvatulpat, kun en noista kovista äänistä niin välitä. Kun voide oli koostumukseltaan riittävän tasaista, sekoitin varmuuden vuoksi vielä hetken ja lisäsin sitten e-vitamiiniöljyn. Sitä ei ollut alkuperäisessä ohjeessa, mutta se on luonnollinen säilöntäaine ja käsittääkseni myös iholle hyväksi, joten totta kai halusin lisätä sitä. Tässä vaiheessa hylkäsin tekemäni tuoksusekoituksen, koska voiteen tuoksu oli miedon hunajainen ja kerta kaikkiaan ihana, en halunnut pilata sitä. Sekoitin vielä lisää, kunnes voide oli varmasti tasaista.

Tässä näkyy hyvin voiteen kermainen koostumus

Kaavin valmiin voiteen puhtaisiin ja kuiviin lasipurkkeihin käyttäen apuna lusikkaa ja nuolijaa. Blenderin kannun purin sopivan kokoisen pakasterasian päällä, jotta sain mahdollisimman paljon voidetta talteen. Tästä määrästä raaka-aineita tuli yhteensä n. 4 desilitraa voidetta, kenties enemmänkin. Pienempää määrää on kuitenkin vaikeaa valmistaa, koska en usko että se sekoittuisi tarpeeksi hyvin blenderissä. Jos siis haluaa vain vähän, niin kannattaa tehdä yhdessä kaverin kanssa tai sitten useampiin purkkeihin ja antaa vaikka lahjaksi jollekin. Ohjeen mukaan purkkeja ei saa sulkea heti, vaan voiteen tulisi antaa jäähtyä keittiöliinan alla kunnes se on huoneenlämpöistä tai viileää. Sulkeminen voi saada vettä tiivistymään purkkiin, josta se sitten valuu voiteeseen.

Astioiden pesemisestä: kaikki astiat kannattaa pyyhkiä ensin huolellisesti talouspaperilla, jotta viemäriin joutuisi mahdollisimman vähän seosta. Apuna on hyvä käyttää fairya myös tässä vaiheessa, fairyvaahto toimii parhaiten. Astiat kannattaa pestä lämpöisellä, ei kuumalla vedellä, koska mehiläisvaha tuntuu lähtevän helpommin näin. Paljaita käsiä kannattaa käyttää apuna, koska näin tuntee parhaiten milloin astiasta on hävinnyt rasvaisuus. Omat astiani laitan vielä astianpesukoneeseen, jotta ne ovat varmasti puhtaita. Pyyhin myös pöydät ensin talouspaperilla, sitten vasta rätillä. 

Voiteen tekeminen oli hyvin helppoa, siihen meni aikaa noin 1 – 1,5 tuntia mukaan lukien tiskaus, joka onkin suurin työ. Suurin osa varsinaisesta tekemisestä menee siihen, kun odottaa että mehiläisvaha sulaa sekä sekoittamiseen. Näillä näkymin teen tätä voidetta uudestaankin, sikäli kun emulsio on tosiaankin riittävän vakaa ja voide muutenkin hyvää.

Kuvassa näkyy hyvin voiteen väri, joka ei siis ole kellertävä vaan pikemminkin kermanvalkoinen

Koostumukseltaan voide on hyvin paksua, kermaista ja jopa rasvaista. Se on kuitenkin miellyttävää käytössä, koska se imeytyy nopeasti eikä ole koostumukseltaan (tietenkään) yhtään samanlaista kuin pelkät öljy-rasvaseokset. Tuoksu, kuten mainitsin, on ihana näin luonnollisenakin, mehiläisvahan hunajainen, mieto tuoksu johon oliiviöljy antaa vivahteen, jota en oikein osaa kuvailla. Koostumuksen ja tuoksun vuoksi tätä tekisi suorastaan mieli maistaa. Kumpikin ohjeista lupasi voiteelle melko pitkän säilymisajan – kolme kuukautta huoneenlämmössä ja kuusi jääkaapissa. Odotan nyt siis mielenkiinnolla, että lähtevätkö öljy ja vesi erottumaan toisistaan ja kuinka voide säilyy. Ainakaan vielä parin tunnin jälkeen mitään merkkejä erottumisesta ei ole havaittavissa.  Saa myös nähdä, kuinka aika vaikuttaa tuon tuoksun kanssa. Voi tosin olla, että ehdin käyttää sen kokonaan ennen tuon aikarajan vastaan tulemista.

Päivitys 11.12.2011
Öljy ei vieläkään ole varsinaisesti erottunut vedestä, mutta yksi muutos voiteeseen on tullut. Kun sitä ottaa käteen ja hieroo käsiä yhteen, vesi erottuu öljystä ja kädellä on siis pieniä vesipisaroita. Iholle levitettäessä pisarat kuitenkin häviävät. Voide on edelleen paljon kevyempää kuin vartalovoi, joten käytän sitä iltaisin ennen nukkumaanmenoa sekä yleisenä käsivoiteena. Säilymisestä olen hieman huolissani. On vaikeaa uskoa, että se säilyisi kolmesta kuuteen kuukautta, vaikka laitoinkin siihen e-vitamiiniöljyä sekaan. Mutta saa nyt nähdä. Tarkoituksena on tehdä tulevaisuudessa ihan kunnollinen emulsiovoide, kunhan saan siihen raaka-aineet.

Päivitys 16.12.2011

Olen käyttänyt voidetta nyt viikon, eikä siinä näy mitään merkkejä pilaantumisesta. Bakteerit ovat sitten asia erikseen, mutta niistä on vaikea sanoa mitään. En ole saanut voiteesta minkäänlaisia oireita, joten olen käyttänyt sitä ihan turvallisin mielin. Eilen kaivoin jääkaapista toisen purkin, mutta en tiedä aionko käyttää sitä loppuun. Käsittääkseni parissa viikossa ei pitäisi vielä hirveää vaaraa syntyä, mutta parempi olla liian varovainen kuin varomaton, bakteerit kun voivat saada ilkeän tulehduksen aikaan. Öljy ei edelleenkään ole erottunut vedestä, joten emulsio taitaa olla riittävän vakaa. Kenties tätä voisi tulevaisuudessakin tehdä, mutta sekaan voisi lisätä säilöntäainetta ihan turvallisuuden vuoksi. Koostumukseltaan voide on nimittäin ihana.

Päivitys 12.1.2012
En uskaltanut loppujen lopuksi käyttää toista voidepurkkia, vaikka nyt jälkeenpäin ajateltuna en usko, että voiteeseen tulee tulehdusta aiheuttavaa määrää bakteereja kahden viikon jääkaappisäilytyksen jälkeen. Sanoisin, että tällaisen säilöntäaineettoman voiteen turvallinen käyttöaika voisi olla kahdesta viikosta kuukauteen, kunhan se säilytetään jääkaapissa. Itse en aio säilöntäaineetonta emulsiovoidetta enää tehdä, koska olen mieluummin tässä asiassa liian varovainen.

Voide oli kuitenkin mielestäni niin hyvää, että aion tehdä tätä uudestaan - parantelen vain reseptiä hieman. Siitä lisää sitten, kunhan ehdin kokeilemaan!