perjantai 20. tammikuuta 2012

Tehokosteuttava vartaloemulsio 19.1.2012

Parin päivän tuskailun jälkeen muistutin itseäni jälleen siitä, miksi voiteeni eivät välttämättä toimi aina niin hyvin kuin toivoisin. Vika on siinä, etten tiedä raaka-aineista tarpeeksi. Voin käyttää voiteen suunnitteluun vaikka kolme kuukautta, mutta jollen tiedä öljyjen ja rasvojen vaikutuksista, minulla ei ole juuri toivoa saada aikaiseksi sellaista rasvaa kuin haluaisin. Lähdin siis suunnittelemaan rasvaa itselleni hieman uudella tavalla, etsimällä tietynlaisia raaka-aineita ja perehtymällä niihin mahdollisimman hyvin.

Edellisestä päivityksestä ei liene vaikeaa päätellä, että tarvitsin jonkun superkosteuttavan ja tehokkaan voiteen, jolla saisin olotilani hallintaan. Suihkussa käyttämästäni suolaliuoksesta on ollut ihon kutinaan ja kirvelyyn jo parissa päivässä ihan uskomattomasti apua, joten sitä voin myös hyvällä omalla tunnolla suositella kaikille. Käyttämäni 4 % suolaliuos ei edes kirvele, vaikka sen antaa vaikuttaa 15 – 20 minuuttia ennen pois huuhtelua. Suolahoito myös paljasti sen, kuinka kuiva ihoni todellisuudessa on. Kutina on pääosin hävinnyt, mutta nyt iholla on sellainen kuiva, janoinen tunne. Ihoni tuntuu samalta, kuin suu oikein janoisena ja kuivana.

Etsin siis nimenomaan raaka-aineita, jotka kosteuttava, pidättävät kosteutta iholla ja ravitsevat tehokkaasti. Tein emulsiovoiteen, jotta voin käyttää sitä tarvittaessa useamminkin. Netistä löytyy yllättävänkin paljon tietoa erilaisista kasviöljyistä- ja rasvoista. Erityisen kosteuttavina rasvoina voiteessa ovat neitsytkookosöljy, babassuöljy ja manteliöljy. Avokadoöljy ja mangovoi auttavat säilyttämään kosteuden iholla. Avokadoöljy ja manteliöljy ovat myös erittäin vitamiinirikkaita, joten ne ravitsevat ihoa tehokkaasti. Kosteuttamisen lisäksi kookosöljy, babassuöljy, mangovoi ja manteliöljy rauhoittavat ja hoitavat ärtynyttä ihoa. Rasvojen määrät ja keskinäiset suhteet päätin hoitavien ominaisuuksien lisäksi myös rasvojen fyysisten ominaisuuksien (kovuus, kiinteys, imeytymiskyky) mukaan. Halusin voiteesta hyvin imeytyvää, joten laitoin babassuöljyä ja kookosöljyä eniten. Avokadoöljy ja manteliöljy imeytyvät aavistuksen näitä huonommin, mutta kuitenkin paremmin kuin mangovoi. Mangovoi taas on niin rasvaista, etten halunnut laittaa sitä kovinkaan paljoa. Yleensä pyrin laittamaan kiinteitä rasvoja korkeintaan puolet, mutta tässä on kiinteitä rasvoja 40 g ja juoksevia öljyjä 20 g.


Tehokosteuttava vartaloemulsio:
Vesifaasi:
170 g vettä

Öljyfaasi:
20 g babassuöljy
15 g neitsytkookosöljy
10 g avokadoöljy
10 g manteliöljy
5 g mangovoi
5 g BTMS
5 g emulgointihiutaleet
5 g setyylialkoholi

2,6 g Optiphen
7 g kauraproteiini
2,5 g e-vitamiiniöljy
3 tippaa GF Green Apple -tuoksuöljy

Joten tässä siis ensimmäinen, todella suunniteltu ja harkittu emulsiovoide. Olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Voide on paksua, mutta helposti levittyvää ja imeytyvää. Väri on puhtaan valkoinen, koska kaikki öljyt ja rasvat ovat ihan valkoisia tai hyvin vaaleita. Raikas, kirpakka omena sopii todella hyvin yhteen kookoksen makean tuoksun kanssa, joka tuntuu voiteessa selvästi.

Iholla voide tuntuu todella rauhoittavalta, jopa hieman viilentävältä. Se rauhoittaa tehokkaasti kutinaa ja kosteuttaa ihoa hyvin. Kosteuden tunne myös säilyy voiteen imeytymisestä huolimatta, oli mukavaa kun ei tänään tarvinnut töissä rapsutella itseään jatkuvasti kuin joku kirppukasa  Iho tuntuu myös todella pehmeältä. Kämmenille voide on hieman liian tuhtia, mutta parempaa kuin kaakaovoiemulsio. Kokeilen luultavasti jossain vaiheessa hieman kevyempää versiota tästä samasta reseptistä, jos saisin siitä hyvän käsi- ja kesävoiteen. Kasvoille kookosöljy ei ilmeisesti sovi, koska se saattaa tukkia ihohuokosia.

Päivitys 22.1.2012
Seuraavana päivänä totesin, että voide onkin todellinen tehokosteuttaja, eikä oikeastaan sovellu koko vartalolle ihan joka päiväiseen käyttöön. Käytänkin sitä pääasiassa niille alueille, jotka kaipaavat eniten hoitoa (sisäreidet ja hartiat) sekä tarpeen tullen myös koko vartalolle.

Minun oli tietenkin myös ihan välttämätön pakko suunnitella tämän reseptin pohjalta kevyempi emulsiovoide, joka soveltuu ihan joka päiväiseen käyttöön. Ensimmäinen looginen ratkaisu oli pienentää öljyfaasin määrää. Tässä reseptissä öljyfaasin määrä koko reseptistä (aktiivi- ja säilöntäaineita sekä tuoksua lukuunottamatta) on n. 31 %. Kevennetyssä versiossa se on 23 %. Tutkiskelin lisää raaka-aineitani ja päätin jättää manteliöljyn ja mangovoin kokonaan pois. Niillä ei oikeastaan ole mitään yksittäisiä ominaisuuksia, jotka toisivat voiteeseen mitään lisää ja lisäksi ne ovat melko paksuja ja rasvaisia raaka-aineita. Avokadoöljyn halusin säilyttää, koska se edistää aktiiviaineiden imeytymistä. Kookosöljy ja babassuöljy taas ovat koko reseptin sydän. Avokadoöljyn rinnalle otin aprikoosinsiemenöljyn, joka on hyvin imeytyvä ja kevyt öljy, joka auttaa lisäksi muita öljyjä imeytymään ihoon paremmin. Vähensin myös babassuöljyn määrää, koska se on kuitenkin hyvin öljyinen rasva ja imeytyy hieman huonommin kuin kookosöljy. Luonnollisesti vähensin myös emulgointiaineiden määrää hieman. Tiesin, että voiteesta saattaa tulla ohuehkoa, joten laitoin voiteeseen myös hieman steariinihappoa. Alun perin laitoin tuoksuksi vain Gracefruitin omenaa, mutta käyttäessäni voidetta huomasin, että steariinihapon tuoksu tunkee iholla tuoksuöljyn läpi. Korjailin tuoksua sitten seuraavana päivänä, lisäsin pari tippaa hajuja peittäviä piparmintun ja katajan eteerisiä öljyjä. Varsinaisiksi tuoksuaineiksi lisäsin Graceftuirin Kurkku ja Omena -tuoksuöljyjä. Eteeristen öljyjen tuoksu ei tule voiteessa läpi, mutta ne peittävät hyvin steariinihapon kynttilämäisen tuoksun.

Voiteesta tulikin todella hyvin imeytyvä, mutta silti kosteuttava voide. Tuoksu on hyvä ja raikas, mutta kevyt vaikka tuoksuaineita onkin enemmän kuin yleensä. Voide on steariinihaposta huolimatta melko ohutta eli pullotavaraa, mutta se ei haittaa ollenkaan. Valitettavasti kookoksen tuoksu ei tule enää voiteessa läpi. Pohdiskelen vielä, josko lisäisin emulgointiaineiden määrää ja jättäisin steariinihapon kokonaan pois. Tai etsisin sen tilalle jonkin tuoksuttoman paksuntavan ainesosan.

Päivitys 4.2.2012
Tein taas kerran liian hätäisen johtopäätöksen. Vaikka voide on melko tuhtia tavaraa, se ei ole liian tuhtia jokapäiväiseen käyttöön, ainakaan tällä hetkellä. Olen tehnyt jo toisen annoksen ja rasvaan ihoni tällä ainakin kerran, joskus kaksi kertaa päivässä. Tuota kevyempää versiota käytän käsille ja joskus suihkun jälkeen rauhoittamaan ihoa, kun suolaliuoksen aiheuttama kutina alkaa. Kumpikin on siis varsin toimiva ja hyvä voide, mutta tuhdimpi versio on tehokkaampi koko vartalolle. Ajattelin kuitenkin vielä hieman kehitellä tätä reseptiä, koska se voisi olla hieman parempikin. Hoitavampi ja paremmin imeytyvä ainakin.

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Huonompaan suuntaan

Meinasin kirjoittaa osittain tai kokonaan epäonnistuneista kokeiluistani, mutta nyt on mielessä niin paljon muuta, etten pysty keskittymään siihen riittävästi. Tai oikeastaan vain yksi asia..

Viime viikolla taisin taas kehua manteliöljyä kosteusvoiteena maasta taivaisiin. Viime viikko oli ensimmäinen kuukausiin, jolloin kutiaminen ja kiristäminen tuntuivat hävinneen lähes kokonaan. Käytin ihon kosteutukseen suihkun jälkeen manteliöljyä ja nukkumaan mennessä kaakaovoiemulsiota sisäreisiin ja hartioihin, satunnaisesti muuallekin. Tällä viikolla olotila on täysin päinvastainen, enkä ole muuttanut rutiinejani millään tavoin. En tiedä, mistä ero voisi johtua. Pakkanenkaan ei ole hirveästi kiristynyt, emmekä ole lisänneet lämmitystä.

Tällä viikolla on kutittanut joka paikkaa päästä varpaisiin niin paljon, että olotilaa on vaikeaa sietää. Sisäreidet ovat pahimmat, niissä kyse on pikemminkin polttelusta ja voiteen laitto kirvelee. Hartianseutua kutittaa kovasti ja iho tuntuu paksuuntuneen sen verran, ettei voide imeydy kunnolla. Tänään pahempi kutina on levinnyt myös käsivarsiin, pakaroihin, selkään ja kylkiin. Ihon kiristyessä tuntuu aina sietämätöntä kiristystä ja kutinaa paikallisesti. Poskiin on alkanut tulla kuivia länttejä, ne eivät ole vielä kovin näkyviä mutta tuntuvat sormenpäihin selvästi.

Tilanne paheni jokseenkin nopeasti, maanantaina ihmettelin, kuinka ikävältä iho tuntui, kun viikonloppuna oli ollut ihan mukava olo. Nyt olen lisännyt rasvausta aika radikaalisti, käytän manteliöljyä edelleen suihkun jälkeen, jonka lisäksi teen kolme kokovartalorasvausta emulsiovoiteella päivän ja illan aikana. Pahimpiin kohtiin laitan voidetta tai öljyä pari kolme kertaa vielä näiden päälle. Eilen illalla päädyin laittamaan reisiin ja hartioihin punaista (eli paksumpaa) Bebanthenia, koska en keksinyt enää mitään muutakaan. En haluaisi käyttää näin paljoa voiteita, mutta olo on vähän epätoivoinen. Voiteetkaan eivät auta kuin muutamaksi tunniksi kerrallaan, jos sitäkään. Olo on kuin nokkospuskaan kaatuneella. Tein eilen illalla valmiiksi n. 2 % suolaliuoksen, jonka aion levittää iholle tänään suihkun yhteydessä.

Olen tutkiskellut toisten kokemuksia ja vinkkejä pitkin viikkoa ja keksinyt muutaman muunkin asian, josta voi olla apua. Ruokavaliolla saattaa ilmeisesti olla suuri vaikutus atooppiseen ihottumaan. Vältettävien ruoka-aineiden listalla on tosin niin paljon tuotteita, että asia vaatii lisäperehtymistä. Muutamia mainitakseni monet ovat saaneet apua esimerkiksi vehnän ja kotimaisten viljojen sekä sokerin, kaakaon, kahvin, sitrushedelmien ja homogenoitujen maitotuotteiden välttämisestä. Ruokavalioon tulisi lisätä ainakin vitamiineja, rasvahappoja ja sinkkiä. Asia tuntuu niin ylivoimaiselta toteuttaa tällä hetkellä, etten vielä aio tehdä asialle mitään. Ruokavalioni on kuitenkin mielestäni ihan hyvä, koska syön melko tasapainoisesti kaikkea enkä juuri ollenkaan roskaruokaa tai eineksiä. Lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia sekä hedelmiä ja marjojakin silloin kun niitä on. Viljatuotteita syön kohtuullisesti, leivänpalan tai kaksi päivässä ja lisäksi erilaisia maitotuotteita, maitoa, rahkaa, jugurttia ja juustoa.

Kokeilen nyt alkuun tuota suolaliuosta ja katson mitä sillä saan aikaiseksi. Aiemmin kokeilemastani suolakivestä ainakin tuntui olevan jonkin verran apua. Ajattelin myös lisätä kasviöljyjä ruokavalioon – tosin paistamisessa meillä ei ole muuta koskaan käytettykään. Mutta salaatteihin voisin lisätä esimerkiksi pähkinä- tai oliiviöljyä. Jos näistä ei ole apua, minun täytyy ruveta perehtymään tähän ruoka-aineasiaan kunnolla ja suunnitella päivän ruokailut huolellisesti. Toisaalta nyt on jo tammikuu ja uskon pahempien ongelmien väistyvän joka tapauksessa kevään tullen.

En oikeastaan usko, että iho-ongelmani johtuu ruokavaliosta. Ongelmat puhkesivat 15-16 –vuotiaana, sopivasti murrosiässä kun kuukautiset alkoivat. Silloinkaan tilanne ei kyllä ollut näin paha kuin nyt. Välissä meni useita vuosia, jolloin olo oli ihan normaali, kunhan käytin kosteusvoidetta tai öljyä kerran päivässä. Toisinaan olin kesäisin jopa useita päivä käyttämättä rasvaa ollenkaan. Tänä talvena ”ihottuma” puhkesi yllättäen taas uudestaan.. tosin ihottumasta on paha puhua, koska päällepäin tilanne ei oikeastaan näy.

Ihottuman puhjettua tänä syksynä olen vaihtanut kaikki pyykinpesu- ja huuhteluaineet hajusteettomiin ja väriaineettomiin allergiapesuaineisiin. Vähensin myös huuhteluaineen käyttömäärää, laitan koneelliseen enää ¼ korkillisen. Kosteusvoiteet ja ihoöljyn olen vaihtanut kylmäpuristettuihin kasviöljyihin ja itse tekemiini rasvaseoksiin ja emulsiovoiteisiin. Kylpyhuoneesta lensivät roskakoriin myös suihkugeeli, meikinpoistoaine, shampoo, hoitoaine sekä hiusten tehohoidot, joiden sijaan käytän itse tehtyä saippuaa ja manteliöljyä. Rakastamani pitkät, kuumat suihkut ovat taakse jäänyttä elämää: käyn suihkussa mahdollisimman nopeasti ja laskin veden lämpötilaa huomattavasti.

Suunnitelmissa oli kehitellä uusi vartalovoi, jonka aloitinkin jo mutta en päässyt asiassa kovinkaan pitkälle. Haluaisin myös oman perusvoiteen, jota voisin käyttää välillä perusvoidepesuun. Tällä hetkellä tarvittava innostus ja inspiraatio puuttuu, koska mielentila on melko ankea ja ärtynyt. Takataskussa minulla on vain kaksi tavallaan epäonnistunutta reseptiä, oliiviöljy-hunaja-mehiläisvahaemulsio ja vaahdotettu kaakaovoi.

Päivitys 30.6.2012
Täytyy kyllä sanoa, että en tätä tekstiä kirjoittaessani uskonut, mihin tilanteeseen pääsen jo kesäkuussa. Olen nyt kaksi viikkoa käyttänyt lähinnä pelkkää "tavallista" emulsiovoidetta n. 40 % öljyfaasilla  (ks. porkkanaemulsio), paksumpaa emulsiota olen käyttänyt vain parina päivänä välissä. Iho tarvitsee rasvauksen vain kerran päivässä suihkun jälkeen, eikä minkäänlaista kutinaa, kiristystä tai karheutta ole. Tammikuussa olin jo vaipumassa epätoivoon, kun mistään ei tuntunut olevan apua. Pesin suihkussa saippualla vain kainalot, muuten käytin emulsiota tai en mitään, tein joka päivä suolaliuksen jolla huuhtelin ihoani ja lisäksi käytin suihkun jälkeen öljyä iholle. Öljyämisen lisäksi rasvasin ihon emulsiolla 2 - 4 kertaa päivässä, mutta silti olo oli kuin nokkospusikkoon kaatuneella. Nyt pesen koko vartalon saippualla, käytän vaihtelevasti tavallista ja suolasaippuaa. Suihkun jälkeen rasvaan paksummalla tai tavallisella emulsiovoiteella ja olo on ihan hyvä, mitään valittamista ei ole. Olen kyllä hieman voitonriemuinenkin, koska viime syksynä touhun aloittaessani en ollut itsekään varma, onko tästä mitään apua. Työpaikkalääkärikin sanoi, että "tule sitten hakemaan resepti, kun tarvitset apteekista voidetta". Tekisi mieli tehdä pieni voitontanssi ja mennä näyttämään pitkää nenää, omat voiteeni toimivat paremmin kuin mikään kaupan tai apteekin voide on ikinä toiminut. Lisäksi ne ovat vielä huomattavasti edullisempiakin.

maanantai 16. tammikuuta 2012

Palashampoo

Reilu viikko sitten kehittelin siis suihkusaippuan lisäksi itselleni myös palashampoon reseptin. Palasaippuaahan sekin on, siinä missä muutkin, mutta pidin reseptiä suunnitellessani aivan erityisesti mielessäni hiusteni tarpeet ja käyttökokemukset niistä kookosrasva-oliiviöljysaippuoista, joita olen käyttänyt tähän asti.
Vääntelyn ja kääntelyn jälkeen muodostui seuraava resepti, joka muistuttaa hyvin suuresti tekemääni palasaippuaa. Ratkaiseva ero on siinä, että tässä on 40 % eli 200 g kookosrasvaa ja vastaavasti vähemmän oliiviöljyä. Myös ylirasvoitusprosentti on huomattavasti pienempi – saippua on siis vähemmän hellävaraista. Toisaalta tämäkin voi osoittautua hyväksi suihkusaippuaksi tai huonoksi palashampooksi, en ole voinut vielä kokeilla niin en tiedä.

Palashampoo, 4-5 % ylirasvoitus
200 g oliiviöljy
200 g kookosrasva
50 g risiiniöljy
25 g kaakaovoi
25 g karitevoi
182 g vesi
73 g lipeä
5 ml eteerisiä öljyjä (mm. greippi, litsea, appelsiini, mandariini)

Tein palashampoon OHP-menetelmällä, jotta pääsisin testaamaan sitä mahdollisimman pian. En tiennyt yhtään, miten valitsemani raaka-aineet kuumennuksessa käyttäytyisivät, joten pysyttelin keittiössä koko ajan. Ensimmäiset 15 minuuttia sujuivat ihan hyvin, mutta yhteensä 25 minuuttia uunissa oltuaan saippuamassa kuohui melko paljon yli astian reunojen. Onneksi se oli niin jähmeää, että se ei valunut reunojen yli uunin pinnoille. Sekoitin massan huolellisesti ja pidin sitä uunissa yhteensä 43 minuuttia (eli vielä lähes 20 lisää) ja otin 5-10 minuutin välein ulos sekoittamista varten. Saippuamassan koostumus tässä vaiheessa oli hieman erilainen kuin edellisillä resepteillä, ei niin voimakkaan keltainen eikä niin vaseliinimainen, vaikka massassa olikin vähän kiiltoa. Annoin seoksen jäähtyä hieman ennen tuoksun lisäämistä ja kaadoin sen muottiin kovettumaan pariksi – kolmeksi tunniksi ennen leikkaamista

Tuoksua saippuassa ei juurikaan huomaa, ehkä ihan aavistuksen nyt, kun tuoreen saippuan haju on lähes hävinnyt. En kuitenkaan usko, että tulen tuoksua käytössä huomaamaan ollenkaan. Saippuan väri on hieman tummahko vaalea, ei niin puhdas vaalea kuin esimerkiksi oliiviöljysaippualla. Valkoiset pilkut eivät ole lipeätaskuja, vaan kuivahtanutta massaa, jonka kaavin kattilan reunoilta muottiin mukaan. Muutenkaan ulkonäkö ei ole mielestäni kovinkaan kaunis. Taidan jatkossa tehdä tämän tyyppiset saippuat kylmämenetelmällä. Viikonloppuna pääsen vihdoin kokeilemaan tätä käytössä.

Päivitys 22.1.2012
Olen käyttänyt tätä hiusten pesuun nyt torstai-illasta lähtien. Sitruunainen tuoksu tuntuu ihan aavistuksen verran, mutta pääasiassa tuoksu on hyvin saippuamainen. Se kuitenkin luultavasti mietonee ajan kuluessa. Saippua vaahtoaa hyvin, mutta ei tietenkään yhtä paljon kuin aiempi, jossa oli puolet kookosrasvaa. Vaahto on pienikuplaisempaa ja kermaisempaa kuin pelkällä kookosrasvalla. Hiuksiin vaahtoa on kuitenkin ihan riittävästi. Ensimmäisen pesun jälkeen ennen hapanhuuhtelua hiuksissa oli hieman tahmainen tuntu, mutta se hävisi huuhtelun jälkeen. Nyt tuota ilmiötä ei ole enää ollut. Hiukset ovat selkeästi vähemmän kuivat kuin aiemmin, mutta silti puhtaat ja ilmavat. Hoitoainetta ei ole tarvinnut käyttää. 

Päivitys 4.2.2012
Olen kyllä tosi tyytyväinen tähän palashampooseen. Se on todella kovaa, joten se kuluu hitaammin kuin pelkkä kookosrasva-oliiviöljysaippua mutta kuitenkin huomattavasti hellävaraisempaa. Saippua vaahtoaa todella hyvin, vähempikin saattaisi hiustenpesuun riittää. Ajattelin vielä vähentää hieman risiiniöljyn määrää ja korvata sitä jollain hoitavalla öljyllä. Ylirasvoitusprosentti on ihan ok, tosin näillä kireillä pakkasilla hiukset kaipaisivat jotain vielä hoitavampaa.

torstai 12. tammikuuta 2012

Kaakaosuihkusaippua

Tajusin vasta vähän aikaa sitten, että olen tehnyt lähes kaikki saippuat oliiviöljysaippuaa lukuun ottamatta samalla reseptillä ja muutellut vain lisukkeita. Voitte uskoa, että vähän harmittaa, varsinkin kun kookosrasva-oliiviöljysaippua kuivattaa ihoani liikaa. Voin käyttää näitä saippuoita lähinnä hiusten- ja käsien pesuun enkä muuhun. Tietenkin voin luovuttaa niitä eteenpäin, koska ne saattavat soveltua muiden käyttöön. Suolasaippuaa aion kuitenkin kokeilla, kunhan se on kypsynyt, koska suola voi muuttaa reseptin ihan toimivaksi.

Aloin erheen huomattuani tietysti välittömästi suunnittelemaan oikein hellävaraista saippuaa, joka soveltuisi omaan käyttööni. Tein ensin reseptille ”perustan”, jota lähdin suunnittelemaan eteenpäin lukemalla erilaisia ohjeita ja kokemuksia. Pohjaksi otin kookosrasvan ja oliivin, kuten ennenkin mutta vähensin kookosrasvan määrää reilusti. Risiiniöljy tuo saippuaan vaahtoavuutta, kaakaovoi lisää kovuutta ja karitevoi hellävaraisuutta. Meinasin alun perin tehdä saippuasta tuoksuttoman, mutta päätin viime hetkellä laittaa mukaan kaakaojauhetta ja kokeilla samalla hieman kuviointia.

Kaakaosuihkusaippua, 8 % ylirasvoitus
250 g oliiviöljy
150 g kookosrasva
50 g risiiniöljy
25 g kaakaovoi
25 g karitevoi
130 g vesi
68 g lipeä
7 g kaakaojauhe

Tein saippuan kylmämenetelmällä, mutta tällä kertaa en vaivautunut mittaamaan seosten lämpötiloja ennen yhdistämistä. Kiisseli syntyi melko nopeasti, jonka jälkeen erotin kaksi kolmasosaa massasta ja sekoitin siihen kaakaojauheen. Massan paino on tällä kertaa ihan oikeasti punnittu, mutta käytin samaa prosenttimäärää kaakaojauholle kuin ruutusaippuassa (1,6 %). Seuraavaksi kaadoin värjäämätöntä massaa norona pyöritellen värjätyn massan sekaan ja pyöräytin seosta vielä pari kertaa lusikan varrella. Massan kaadoin maitotölkkimuottiin ja annoin kovettua peittelemättä noin 4,5 tuntia.

Valitettavasti jouduin leikkaamaan massan hieman liian pehmeänä, mutta en uskaltanut antaa sen odottaa aamuun asti. Saippua säilytti muotonsa hyvin, mutta siitä jäi käsiin paljon tahmaa ja geelivaihe oli vielä kesken. Palojen keskelle jäi siis tummempi rengas, mutta saa nähdä kuinka paljon se vaalenee ajan kanssa. Tuoksu on ollut alusta asti hyvä, paljon vahvempi kaakaon tuoksu kuin edellisellä kerralla. Tuoksu tulee vielä vahvenemaan, kunhan kypsyminen edistyy. Myös kuviointi onnistui ihan hyvin näin ensimmäiseksi kokeiluksi. Tällä hetkellä olen varsin tyytyväinen, valitettavasti saippuaa pääsee kokeilemaan aikaisintaan 5. helmikuuta, jos silloinkaan.

Päivitys 15.4.2012
Saippua on muuten varsin hyvää, mutta valitettavasti siitä lähtee hieman väriä. Kyllähän se pesee silti, mutta tummanruskeaa nestettä valuu saippua-alustalle. Lisäksi saippua värjää hieman sientä. Väri kyllä peseytyy pois, mutta harmillista se on silti. Ensimmäisessä kaakaojauheella värjätyssä saippuassa tätä ongelmaa ei ollut. Ongelma johtuu liiasta kaakaojauheesta. Jostain muistan lukeneeni, ettei 2 % kaakaojauhetta vielä värjää vaahtoa tai mitään muutakaan, mutta en tiennyt mistä kyseinen 2 % pitää laskea. Ensimmäisessä saippuassa laskin kaakaojauheen määrän rasvojen määrästä, tässä reseptissä laskin sen saippuamassan kokonaismäärästä. Ilmeisesti kaakaojauheen määrä tulisi siis suhteuttaa rasvojen määrään.

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Reseptien suunnittelu

Minullahan ollut alusta lähtien selkeä päämäärä, johon tällä pyrin. Päämäärä on hieman laajentunut ja selkiytynyt muutaman kuukauden kuluessa, mutta pääpiirteittäin se on silti sama. Haluan kehittää hyvät ihon- ja hiustenhoitotuotteet itselleni. Alun perin suunnitelmana oli pelkästään vartalovoide, mutta kokemuksen karttuessa olen todennut, että miksi en saman tien tekisi itselleni muitakin voiteita sekä saippuoita ja muita pesuaineita vartalolle, kasvoille ja hiuksille.

Näin jälkeenpäin ajateltuna täytyy todeta, että tähän asti reseptien suunnittelu ja kokeileminen on ollut hieman holtitonta touhua. Tarkoitan sitä, että olen kokeillut ja vaihdellut raaka-aineita lähes sattumanvaraisesti ja muunnellut reseptejä laidasta toiseen.. Hauskaahan se on, mutta hyödyt jäävät suhteessa melko vähäisiksi. Tiedän nyt lukemani ja kokemuksen perusteella monesta raaka-aineesta jotakin, mutta en mistään riittävästi. Osaan tehdä reseptejä erilaisilla koostumuksilla, mutta en osaa suunnitella täsmäreseptiä tiettyyn iho-ongelmaan tai täsmälleen oikeanlaisella koostumuksella. En tiedä riittävän tarkasti, miten eri raaka-aineet ihooni vaikuttavat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi olen tehnyt kokeiluja aina melko isoilla annoksilla, jolloin aineksia menee myös paljon hukkaan jos resepti ei olekaan onnistunut. Positiivista näissä kokeiluissa on tietysti se, että minulla on monta valmistusmenetelmää aika hyvin hallussa.

Tästä eteenpäin pyrin siihen, että muutan reseptejä vain vähän kerrallaan haluamaani suuntaan. Yritän käyttää vain muutamaa eri raaka-ainetta (emulgointi- ja säilöntäaineita ym. ”lisukkeita” ei lasketa), jolloin pystyn paremmin päättelemään, mikä raaka-aine vaikuttaa milläkin tavoin. Ajattelin myös etsiä ja kerätä tietoa raaka-aineista, jotta pystyn paremmin suunnittelemaan niiden käyttömääriä ja –tarkoituksia. Pienennän myös testireseptien ”annoskokoa” ainakin voiteissa, n. 100 ml:n annos lienee sopiva testierään – pienempää on vaikea nykyisillä välineilläni tehdäkään. En myöskään näe kannattavaksi käyttää hinnakkaampia aktiiviaineita tai värejä näissä testierissä, ainakaan alkuun. Niihin perehdyn paremmin vasta myöhemmin.

Näiden pohdiskelujen taustalla on se, että olen selaillut blogiani hieman tarkemmin ja tutkiskellut aiempia reseptejäni. Blogikin on mielestäni järjestelyn tarpeessa. Toteutan järjestelyn vähän kerrallaan siten, että siirrän kaikki yhtä reseptiä koskevat tekstit kyseisen reseptin perään. Näin kirjoitukseen tulisi ensin ohje, seuraavaksi ensimmäinen arvio ja viimeisenä aina tuoreimmat kokemukset siitä, kuinka resepti on onnistunut. Näin kaikki tieto löytyisi samasta kohdasta, eikä tarvitsisi selailla blogia eteenpäin. Käytän blogia omana reseptiarkistonani, joten se helpottaisi itseänikin paljon. Lisään resepteihin ja arviointeihin myös päivämääriä sen mukaan, miten niitä muistiinpanoistani löydän. Lukijoita varten laitoin sivun oikeaan ylälaitaan listan siitä, mitä kulloinkin olen päivittänyt.

Päivitys 22.1.2012
Olen nyt panostanut erityisesti raaka-aineisiin perehtymiseen, josta syntyi tuloksena tehokosteuttava vartaloemulsio, jonka reseptinkin laitoin jo tänne. Olenkin siihen varsin tyytyväinen, mutta se on tosiaan todellinen tehokosteuttaja, eli melko tuhti voide, joka ei välttämättä sovellu kaikille ihotyypeille ainakaan päivittäiseen käyttöön. Siksi kehittelinkin voiteesta vielä kevyemmän version, joka sopii mielestäni mainiosti päivittäiseen käyttöön. Tehokosteuttajaa käytän tarvittaessa niille alueille, jotka kaipaavat erityisen tehokasta hoitoa, eli tällä hetkellä sisäreisille ja hartioille. Oikeastaan olen nyt edistynyt siten, että reseptien suunnittelu etenee vaiheittain. Ensin mietin, mihin tarkoitukseen voide on ja millaiselle ihotyypille. Sitten etsin sopivat raaka-aineet, esimerkiksi kosteuttavat ja kosteutta säilyttävät rasvat ja öljyt. Voiteeseen ei kannata työntää pelkästään näitä aineksia, koska omien kokemusteni mukaan tehokkuus tai toimivuus saattaa kärsiä siitä. Varsinaisten vaikuttavien aineiden ja aktiiviaineiden lisäksi myös muiden raaka-aineiden imeytymistä edistävät ainekset ovat  hyvä lisä jokaiseen voiteeseen. Voiteen kannattaa myös antaa asettua ainakin seuraavaan päivään ennen varsinaista käyttöä, koska sen koostumus ja vaikutus ihoon tuntuvat asettuvan vasta ajan kanssa lopulliseen tilaansa.

tiistai 10. tammikuuta 2012

Kasvoemulsiovoide ja hiusten hoitoaine 5.1.2012

Kasvovoide
Vesifaasi:
80 g vettä

Öljyfaasi:
4 g BTMS-emulgointiainetta
8 g aprikoosinsiemenöljyä
8 g avokadoöljyä

1,2 g optiphen –säilöntäainetta
2,5 g kauraproteiinia
Yksi tippa palmarosan eteeristä öljyä

Päätin käyttää tässä emulsiovoiteessa vain BTMS-emulgointiainetta, koska halusin voiteesta ohuempaa. Setyylialkoholi ja BTMS paksuntavat kumpikin voidetta, joten päätin jättää toisen niistä pois. Jossain vaiheessa kokeilen, millaista voidetta saan aikaiseksi jos käytän setyylialkoholia ja emulgointihiutaleita. Lisäksi öljy- ja vesifaasien välinen suhde on erilainen. Aiemmissa emulsiovoiteissa öljyfaasin osuus koko voiteen määrästä on noin 30 %, tässä vain 20 %.

Valitsin avokadoöljyn sillä perusteella, että se on melko kevyt mutta myös hoitava ja kosteuttava öljy. Pelkällä avokadoöljyllä voiteesta olisi todennäköisesti tullut liian rasvainen, joten kevensin koostumusta käyttämällä myös aprikoosinsiemenöljyä.

Tein voiteen ihan samalla tavoin kuin aiemminkin, tällä kertaa ongelmaksi muodostui voiteen löysyys. Vatkasin voidetta yhteensä varmaankin noin tunnin verran ja annoin sen seisoa välillä kymmenen tai viisitoistakin minuuttia viileässä, avoimen ikkunan edessä. Voiteesta tuli siltikin sen verran ohutta, että sitä voi käyttää Pienen tuoksukaupan öljypullosta. Itse asiassa se onkin ihan hyvä juttu, sillä kasvovoide saa mielestäni ollakin hieman ohuempaa ja onhan pullosta käyttäminen tietysti hygieenisempääkin. Voiteen vatkaamiseen tosin meni niin kauan, että yritän seuraavalla kerralla päästä hieman vähemmällä ja käyttää jotakin paksuntavaa ainesosaa lisänä.


Voide on sopivan kosteuttava omille kasvoilleni, ainakin kun käytän sitä oikeastaan vain meikin alla. Iholle ei jää rasvaista eikä öljyistä tunnetta ja meikkivoidekin levittyy nätisti, eikä imeytymistäkään tarvitse odotella.. Iho ei ala mielestäni kiiltelemään edes työpäivän aikana, mikä onkin selkeä parannus aikaisempaan tilanteeseen. Käytän edelleen meikin poistoon öljypuhdistusta, joten illalla en voidetta kaipaa. Mitenkään erityisen ihastunut en voiteeseen ole, joskaan se ei ole mielestäni huonokaan. Siinä vain ei ole mitään erityisiä ominaisuuksia eikä sellaista tuntua, johon ihastuisin välittömästi. Tuoksu on liian vahva, vaikka sitä onkin vain tippa. Palmarosa tulee jotenkin hirveän tukevasti esiin tässä, eikä tunnu ollenkaan siltä miedolta ruusuntuoksulta, mitä se oikeasti on. Taidan jättää seuraavan version tuoksuttomaksi. Olen yleensä pitänyt eniten sellaisista ohuista, hieman geelimäisistä, viilentävistä voiteista jotka tuoksuvat hyvin miedosti, jos ollenkaan. Täytyy siis pyrkiä kehittämään voidetta siihen suuntaan.

Kasvovoiteen lisäksi tein myös hoitoaineen, koska latvat tuntuivat saippuapesujen jälkeen hieman kuivilta. Hoitoaineen ohjeen löysin Pienen tuoksukaupan sivuilta.

Paksu hiustenhoitoaine
10 g BTMS-emulgointiainetta
20 g avokadoöljyä
80 g vettä

3 g kauraproteiinia
1,6 g optiphen –säilöntäainetta
7 tippaa appelsiinin eteeristä öljyä

Mittasin ainekset suoraan kattilaan ja sulatin lieden 2-3 –tasolla, kunnes BTMS-rakeet olivat sulaneet. Sekoitin samalla vispilällä. Lämmetessään seos alkoi paksuuntua ja muuttua hieman puuromaiseksi, joten siirsin kattilan pois hellalta. Viilentyessään hoitoaine tasoittui jälleen voiteen näköiseksi. Sekoittelin sitä kunnes se oli kädenlämpöistä ja lisäsin säilöntäaineen ja kauraproteiinin. Tuoksun lisäsin, koska hoitoaine tuoksui hieman pahalle. Tuo määrä tuoksuu hoitoaineessa yllättävän vähän, mutta peittää sen pahan hajun. Hoitoaineen laitoin Pienen tuoksukaupan öljypulloihin pakastepussilla pursottamalla.

Hoitoaineesta tuli todella paksua, liian paksua pulloon. Se olisi ennemmin kannattanut laittaa voidepurkkiin, koska pullosta se on melko vaikeaa saada ulos. Luulen, että lämmitin seosta liikaa tai liian kauan, mistä luultavasti johtui seoksen puuroutuminen ja paha haju. Ainekset kannattaisi todennäköisesti sulattaa vesihauteessa, jolloin kuumentaminen ei ole niin rajua. BTMS:n vähentäminen tekisi seoksesta hieman ohuempaa, jolloin sitä voisi säilyttää pullossa.

Hoitoaine levittyy hiuksiin hyvin ja hoitaa hiuksia tehokkaasti. Käytän sitä vain latvahoitona silloin tällöin, kerran tai kahdesti viikossa, koska se on liiankin hoitava koko tukkaan käytettynä. Hiuksista tulee pehmeät, sileät ja helposti selviävät.

Päivitys 20.1.2012
Kasvoemulsio on edelleen päivittäisessä käytössä ja olen siihen varsin tyytyväinen. Mikään tehokosteuttava, ravitseva ja ihoa silottava ihmevoide se ei ole, mutta en oikeastaan kasvoille sellaista kaipaakaan. Meikin alla se on ollut hyvä, vaikka onkin paksumpi kuin mikään kaupan voide. Tämä voide on myös käsivoiteena erinomainen, riittävän kevyt mutta kuitenkin hyvin kosteuttava käsille.

Hoitoainetta käytän kerran - kaksi viikossa, mutta vain latvoille. Se kyllä pehmentää ja hoitaa hiuksia hyvin, mutta ehkä vähän liiankin hyvin välillä. Hieman kevyempi se saisi olla.

Päivitys 15.4.2012
Kokeilin tehdä uuden erän kasvovoidetta, mutta lisäsin emulgointiaineen määrää seitsemään grammaan ja käytin kolmen emulgointiaineen yhdistelmää (setyylialkoholi, BTMS, emulgointihiutaleet). Voiteesta tuli ihan liian paksua ja BTMS:n hoitavien ominaisuuksien vuoksi myös liian rasvaista ainakin meikin alle. Emulgointiaineiden määrä kannattanee siis pitää pienenä, koska ainakin omasta mielestäni kasvovoiteen pitää imeytyä kohtuullisen nopeasti, eikä liian rasvainen käy myöskään meikkivoiteen alle. Kokeilen uutta erää ihan näinä päivinä - eri öljyillä tosin, laitan sitten reseptiäkin jos voiteesta tulee hyvää.

maanantai 9. tammikuuta 2012

Kaakaovoiemulsio 2.1.2012

Ainekset:

Vesifaasi:
170 g vesi

Öljyfaasi:
30 g kaakaovoi
30 g saksanpähkinäöljy
5 g BTMS-emulgointiaine
5 g setyylialkoholi
5 g emulgointihiutaleet

2,5 g Optiphen -säilöntäaine
7 g kauraproteiini
2 g e-vitamiiniöljy

7 tippaa appelsiinin eteerinen öljy

Ajattelin, että voiteesta tulisi hirveän paksua verrattuna edellisiin emulsioihin, mutta ei siitä tullutkaan. Melko kiinteää se on, mutta helppokäyttöistä ja hyvin levittyvää. Tuoksu on hyvin, hyvin mieto eikä sitä oikeastaan haista ollenkaan. Kaakaovoikaan ei tuoksu voiteen läpi, koska appelsiini peittää sen.

Alkuun en oikeastaan juuri pitänyt voiteesta, käsille ja jaloille tarvitsin hieman kevyempää voidetta, eikä se tuntunut vartalollekaan mitenkään erityisen hyvältä. Käytin sitä kuitenkin, kun en raaskinut poiskaan heittää. Nyt kun olen käyttänyt voidetta viikon, siitä on tullut tähän asti tekemistäni ehdoton suosikki. Voide pehmentää ja kosteuttaa paljon paremmin kuin mikään aiemmista voiteista (toki tarvitsen edelleen öljyrasvavoiteen suihkun jälkeen). Ihoakaan ei enää kutita. Olin yllättynyt, kun voide oikeasti pehmentää ihoa eikä ainoastaan kosteuta. Koostumukseltaan mehiläisvahaemulsio oli mielestäni ihanampi: kermainen, keveä voide, lähes vaahto, mutta se ei kosteuttanut eikä pehmentänyt ihoani näin ihanaksi.

Olen yrittänyt miettiä, voisiko kyse olla siitä, että ihoni on tottunut aiempiin voiteisiin ja reagoi nyt näin hyvin kun kokeilen jotakin erilaista. En kuitenkaan usko, että kyse on siitä, koska kaakaovoi on ollut mukana lähes kaikissa voiteissani. Saksanpähkinäöljyä oli mukana jo edellisessä vartalovoissa, joten sitäkin olen käyttänyt jo monta viikkoa. Toisaalta, pähkinäöljyt ovat tuntuneet sopivan iholleni erityisen hyvin alusta lähtien. Kaakaovoita olen käyttänyt tähän asti vain melko pieniä määriä, mutta aion nyt kokeilla käyttää sitäkin enemmän. Voisiko toisaalta olla niin, että vähemmän on enemmän? Että pienemmällä määrällä ainesosia voisi saada aikaan paremman tehon? Toisaalta minun täytyisi joka tapauksessa onnistua kehittämään itselleni kaksi tai kolme keskenään mahdollisimman erilaista, mutta kuitenkin minun iholleni toimivaa voidetta, jotta voin vaihdella niitä ihon tottuessa käytössä olevaan voiteeseen. Se tarkoittaa sitä, että oikeastaan minun täytyisi tehdä näitä voiteita siten, että niissä on vain kahta-kolmea eri öljyä tai rasvaa. Näin saisin riittävän suurta vaihtelua voiteiden välille, mutta pystyisin silti käyttämään näitä erityisen hoitavia ja kosteuttavia öljyjä ja rasvoja.

Päivitys 6.7.2012
Kaakaovoiemulsiosta tuli sisareni suosikki. Hänellä on työnsä vuoksi todella kuivat kädet, joiden iho on kuivuuden vuoksi toisinaan myös rikki. Parhaan avun hän koki ilmeisesti saavansa tästä voiteesta, joka on melko rasvaista, mutta silti kosteuttavaa. Tein hänelle tästä uuden version, jossa korvasin saksanpähkinän jojoballa ja aprikoosinsiemenöljyllä hoitavuuden ja imeytyvyyden lisäämiseksi. Lisäsin myös karoteeniöljyä, jotta rasittunut iho saa myös ulkoista ravintoa. Tein voiteen joskus kesäkuun alussa, palautetta en ole vielä saanut.

torstai 5. tammikuuta 2012

Appelsiinin ja greipin tuoksuinen vartalovoi 24.12.2011

Kiinteät rasvat yht. 120 g:
50 g mangovoi
20 g karitevoi
30 g babassuöljy
20 g kaakaovoi

Juoksevat öljyt yht. 100 g:
40 g avokadoöljy
40 g saksanpähkinäöljy
10 g hampunsiemenöljy
10 g aprikoosinsiemenöljy

2,5 g e-vitamiiniöljy
6 tippaa appelsiinin eteerinen öljy
7 tippaa greipin eteerinen öljy

Kun lopulta huomasin, että olin vahingossa käyttänyt liian vähän kiinteitä rasvoja, päätin lisätä niitä tähän versioon ja katsoa kuinka koostumus muuttuu. En uskonut, että 10 grammalla suurta eroa tulee, mutta toisin kävi. Voide jähmettyi huomattavasti nopeammin ja on koostumukseltaan paljon kiinteämpi kuin edelliset kaksi vartalovoita. Toisin sanoen sitä on myös helpompi käyttää. Tuoksuksi valikoitui jälleen kerran appelsiini-greippi -yhdistelmä, koska en vieläkään innostunut kukkaistuoksuista. Kunhan tuoksukauppa aukeaa, aion tilata lisää tuoksuöljyjä, jotta saan hieman vaihtelua tähän tuoksuvalikoimaan sekä voiteiden että tuoksujen osalta. Samaten aion tilata huulirasvaa varten aromiöljyjä.

Voide on ollut tehokkaampi kosteuttaja, varmaankin koska lisäsin babassuöljyn määrää. Saatan loppujen lopuksi jättää tuon karitevoin kokonaan pois ja käyttää sen vaikka saippuaan, koska siitä ei näytä kosteusvoiteessa kovinkaan suurta apua olevan, ainakaan minulle. Tavoitteena olisi myös yksinkertaistaa tämän voiteen reseptiä, koska en näe mitään mieltä käyttää näin montaa eri raaka-ainetta Ajattelin jättää aprikoosinsiemenöljyn pois ja käyttää avokadoöljyn sijaan oliiviöljyä. Hampunsiemenöljyn käyttöön en näe näin pienissä määrin mitään järkeä, koska mokoma öljy säilyy ilmeisesti vain kuukauden – pari. Haluaisin sellaisen maksimissaan neljän-viiden raaka-aineen voiteen, mielellään toki vielä mahdollisimman edullisista ja helposti saatavista aineksista.

Uusi ongelma on se, että jostain syystä voide tihkuu öljyä, eli päälle kerääntyy pieni määrä juoksevaa öljyä, ehkä n. 0,5 – 1 millilitraa. Näin on käynyt heti ensimmäisestä päivästä lähtien. En tiedä, voisiko se johtua siitä, että voide altistui melkoisille lämpötilanvaihteluille heti valmistuksen jälkeen. Tein sen jouluaattoaamuna ja laitoin pakastimeen n. 15 minuutiksi. Sen jälkeen se oli kassissa autossa ja myöhemmin myös sisätiloissa yhteensä puolesta tunnista tuntiin, jonka jälkeen siirsin sen vielä puoleksi tunniksi jääkaappiin. Öljyn tihkuminen ei sinällään haittaa, koska kyseessä ei ole emulsiovoide, mutta toivoisin pystyväni välttämään sen tulevaisuudessa.

Toinen uusi ongelma on se, että tällä kertaa voide rakeistui ihan kunnolla. Pienet, ihan sokerilta tuntuvat rakeet sulavat kyllä iholle lopulta, mutta ne ovat hieman häiritseviä käytössä. Rakeistuminen lienee seurausta noista pienistä jäähdytyshaasteista, joita minulla oli. Voisin sulattaa voiteen uudestaan ja jäähdyttää sen uudestaan, mutta sitä on ehkä kolmasosa jäljellä, joten en varmaankaan viitsi nähdä vaivaa. Muistanen kuitenkin tulevaisuudessa varautua siihen, että minulla on riittävästi aikaa jäähdyttää voide kunnolla. Tehojäähdytys pakastimessa on käsittääkseni hyvä keino rakeistumisen estämiseksi, joten ostoslistalla on myös suuria, muovisia voidepurkkeja jotka lienevät lasia parempia pakkasen kestämisessä.

Haluaisin myös kehitellä öljypuhdistuksen rinnalle toisenlaisen kasvojen puhdistusaineen. Ihoni kyllä pitää öljypuhdistuksesta, mutta otsatukkani on edelleen hieman yhteistyökyvytön. Aikaisemmin tehtailemani puhdistusöljy ei sekään ole hyvä vaihtoehto, koska iholle jää siitäkin öljyä. Saippua lienee taas liian puhdistavaa, sitä en halua edes kokeilla. Puhdistusaineen tulisi olla kokonaan iholta pois huuhtoutuva, jolloin tietysti täytyisi käyttää myös kosteusvoidetta, joka täytynee siis myös kehitellä. Joitakin ideoita minulla on jo, palaan asiaan kunhan jotakin valmistakin löytyy. Tänä viikonloppuna teen varmaan sen kuorintavoiteen, jonka sisarelleni lupasin, minulla on jo pari ideaa joilla jatkojalostan edellistä kuorintavoidetta.

Päivitys 11.1.2012
Lakkasin käyttämästä tätä voidetta, koska voimakas rakeistuminen teki siitä melko epämiellyttävää. Harmi, koska tämä oli tehokkaampaa kuin aiemmat versiot. Voidetta on niin vähän jäljellä, etten viitsi sulattaakaan sitä uudestaan. Saatan käyttää sen tulevaisuudessa kuorintavoiteeksi, käyttöikää on kuitenkin vielä jäljellä aika paljon. 

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Palashampoopesu, aloitettu 29.12.2011

Ei liene mitenkään yllättävää, että kiinnostuin kovasti palashampoosta lueskeltuani erilaisia keskusteluja aiheesta. Palashampoo, tai hiussaippua, taitaa olla vielä jokseenkin uusi asia eikä niitä monelta valmistajalta vielä löydy. Vihreältä kosmetiikalta löytyy palashampoita useammalle erilaiselle hiustyypille, joitakin yksittäisiä löytyy näiden lisäksi mm. Pienen tuoksukaupan valikoimasta sekä Folia Houselta. Olin ajatellut käydä ostamassa jonkin Vihreän kosmetiikan shampoista, mutta liike olikin kiinni joten vaihtoehdot olivat vähissä.

Oma asenteeni palashampoopesuun oli jokseenkin realistinen, koska tiesin että tahmaista tunnetta hiuksissa voi kestää pitkänkin aikaa eikä se välttämättä tietenkään sovi kaikille. Omat hiukseni ovat helposti rasvoittuvat, mikä voi johtua osittain myös siitä että käytän ihan marketin shampoita. Ne ovat kampaajani mukaan liian peseviä ja saavat päänahkan talintuotannon kiihtymään ja näin ollen hiukset joutuu pesemään päivittäin. Tässä oravanpyörässä olen ollut jo monta, monta vuotta. Olen käyttänyt myös kampaamotuotteita, joiden pitäisi olla hellävaraisempia, mutta en ole mitään radikaalia eroa huomannut. Hiukset ovat ihan hyvässä kunnossa ja kiiltävät, mutta roikkuvat, lässähtäneet ja etenkin talvella sähköiset. Olen kokeillut sekä väriä suojaavia, tuuheuttavia että kosteuttaviakin tuotteita sekä ihan perusshampoota, mutta mikään ei ole tilannetta muuttanut. Päänahkani ei myöskään kutia eikä hilseile. Värjään hiuksiani joka kuukausi ja käytän päivittäin muotoilutuotteita ja fööniä.

Lähtökohta oli mielestäni sikäli helppo, etten uskonut mitään pahaa vahinkoa saavani aikaan. Koska en saanut käsiini varsinaista palashampoota, järkeilin asian lopulta siten, ettei palashampoolla ja palasaippualla voi loppujen lopuksi olla kovinkaan suurta eroa. Hiukseni eivät selkeästikään kaipaa niin hoitavia ja kosteuttavia tuotteita kuin vartaloni, joten päädyin kokeilemaan itse tekemääni kookosrasva-oliiviöljysaippuaa. Kyseessä on siis se ensimmäinen koskaan tekemäni, eukalyptuksen tuoksuinen, uunimenetelmällä tehty saippua. Hapanhuuhteluun minulla oli tarvittavat aineet jo kotona, käyttöön päätin ottaa sitruunahappohuuhtelun, koska ajattelin etikan tuoksun olevan enemmän kuin hieman epämiellyttävä.

Ensimmäisellä pesukerralla vaahdotin hiukset kahdesti, tein kolme hapanhuuhtelua ja laitoin vielä hoitoainetta latvoihin. Kuivettuaan hiukset olivat kiiltävät, ilmavat ja hyvin puhtaan tuntuiset sekä pehmoiset. Seuraavana päivänä huomasin selkeästi sen tahmaisuuden, josta olikin varoiteltu. Tahmaisuus kuitenkin helpotti pesu pesulta, eikä sitä nyt enää ole ollenkaan. Olen siis pessyt hiukseni samalla saippualla viime torstaista lähtien eli seitsemän pesua on takana. Hiukset ovat pehmeät, puhtaat ja mielestäni vahvemman ja terveemmän tuntuiset. Myös sähköisyys on poissa ja hiukset ovat helpommat käsitellä. Kiilto ja sileys ei ole samanlaista liukasta kiiltoa kuin marketin tuotteilla, mutta sitä tunnetta en kaipaa, koska se ei tuntunut puhtaalta. Hoitoaineen jätin kokonaan pois ensimmäisen pesun jälkeen, koska en koe tarvitsevani sitä. Vaahdotan hiukset edelleen kahdesti ja teen kaksi hapanhuuhtelua. Ainoastaan latvat tuntuivat eilen hieman kuivilta, joten tein niille avokadoöljyhoidon. Pidin käsien välissä lämmitettyä öljyä hiuksissa n. 30 minuuttia ennen pesua. Se auttoikin huomattavasti, joskin latvat ovat myös leikkauksen tarpeessa.

Mitään muotoilutuotteita en ole nyt käyttänyt, koska olen sairaslomalla. Huomenna ja ensi viikolla tiedän paremmin, miten ne reagoivat saippuapesun kanssa. Aion ehdottomasti jatkaa palashampoopesua tällä samalla saippualla ja kokeilen lähiviikkoina myös hapanhuuhtelun ja pesuvälin harventamista. Tällä hetkellä olen tyytyväinen kookosrasva-oliiviöljysaippuaan, joskin luulen että tulevaisuudessa käyttöön täytyy ottaa vähemmän ylirasvoitettu saippua. Kehittelen reseptiä, kunhan saippua on ollut käytössä tarpeeksi kauan.

Täsmällisemmät palashampoopesuohjeet:

1. Kastele hiukset ja palashampoo kunnolla.

2. Käy hiukset huolellisesti läpi palashampoon kanssa juurista latvoihin, hiero saippuaa kaikkialle hiuksiin. Aloita vaahdottaminen juurista päänahkaa hieromalla, hiero ja vaahdota hiukset läpikotaisin latvoihin asti. Palashampoo vaatii enemmän mekaanista pesua, koska se on hellävaraisempi kuin tavallinen kaupan shampoo.

3. Huuhtele hiukset huolellisesti ja toista pesu kokonaan. Tässä vaiheessa hiukset voivat tuntua hyvin karkeilta ja pahoilta, mutta se häviää kyllä.

4. Levitä hiuksiin hapanhuuhtelua (n. 2-3 dl vettä ja 1 tl sitruunahappoa). Anna sen vaikuttaa hetki ja huuhtele huolellisesti.

5. Tarvittaessa toista hapanhuuhtelu. Viimeiseksi hiukset kannattaa huuhdella vielä viileällä vedellä.

6. Halutessasi voit sekoittaa hapanhuuhteluun hieman tuoksua tai suihkuttaa pyyhekuiviin hiuksiin vettä, jossa on muutama tippa tuoksua seassa.

Suosittelen kiinnostuneita kokeilemaan palashampoota, pieni vaivannäkö voi palkita suuresti! Palashampoo vaatii käyttäjältään hieman kärsivällisyyttä sekä hiuksia pestessä että mahdollisen alkutahmaisuuden kanssa. On toki myös mahdollista, ettei heti ensimmäisenä kokeiluun päässyt palashampoo ole hiuksille se oikea, jolloin täytyy vaihtaa johonkin toiseen. Hinta näyttää vaihtelevan viiden ja yhdeksän euron välillä, palakoko 60 grammasta 130 grammaan. Sitruunahappo (50 g) maksaa apteekissa 1,50 euroa, joten senkään hinta ei päätä huimaa. Sitruunahappo on myös sikäli mukava aine, että sillä voi (ja pitäisikin välillä) puhdistaa myös astianpesukoneen, pyykinpesukoneen sekä kahvin- ja vedenkeittimen. Se on myös turvallista, sillä sitä voi käyttää myös mehuissa ja marjasäilykkeissä.

En ole vielä jaksanut tehdä kasvovoidetta, mutta se on varmasti vuorossa ihan lähiviikkoina. En ole jaksanut kyllä tehdä mitään muutakaan, vain yhden emulsiovoiteen tuossa pari päivää sitten. Nyt alkaa jo inspiraatio heräilemään ja jaksaminen alkaa olla sitä luokkaa että palailen varmasti kattiloiden ääreen kunhan pääsen taas normaaliin päivärytmiin.

Päivitys 5.1.2012
Tänään olin taas töissä ja käytin tavallisia muotoilutuotteitani (hiuslakkaa ja Tigin Queen for a Day -suihketta) sekä fööniä, enkä huomannut mitään vaikutusta hiusten puhtaaseen tuntuun. Lakasta kyllä päädyin harjaamaan osan pois, kun epähuomiossa suihkutin liian läheltä. Hiuksia tulee hypisteltyä pitkin päivää, koska ne tuntuvat niin hyviltä - päivä päivältä paremmilta! Aion kyllä kehitellä vielä tuota reseptiä, kunhan olen käyttänyt sitä hiusten pesuun pidempään, koska luulen että se voi olla hieman liian pesevä pitkäaikaiseen käyttöön. Toki voisin kehitellä myös sellaisen aivan erityisen hemmottelushampoon, jota voisi käyttää aina silloin tällöin.

Päivitys 9.1.2012
Palashampoopesuun olen vieläkin todella tyytyväinen. Hiukset ovat puhtaat, ilmavat eivätkä ollenkaan sähköiset. Valitettavasti itse tekemäni kookos-oliivisaippua tuntui olevan hiuksilleni vähän liian kuivattava, erityisesti latvoille (jotka kyllä muutenkin olisivat leikkauksen tarpeessa).

Päivitys 18.1.2012
Olen nyt vähentänyt pesujen, tai oikeastaan vaahdotusten määrää. Lauantaina tein vielä kahden vaahdotuksen pesun, mutta siitä lähtien vain yhden. Viime viikolla tein joka toinen päivä kaksi vaahdotusta ja joka toinen yhden. Vähennän pesuja tarkoituksella näin hitaasti ja pienin askelin, koska yritän välttää hiusten rasvoittumista. Hiusten latvat tuntuvat edelleen hieman kuivilta, mutta paljon paremmilta kuin viime viikolla. Hoitoainetta käytän silloin tällöin, ehkä 2 - 3 kertaa viikossa.Käytän edelleen pesuun kookosrasva-oliivöljysaippuaa, mutta nyt on selvää että täytyy vaihtaa hellävaraisempaan heti viikonloppuna. Tällaista saippuaa voisin käyttää jonkinlaisena tehopuhdistuksena silloin tällöin. Kunhan saan hiussaippuani käyttöön, aion totuttelun jälkeen alkaa vähentää pesuja lisää. Toivoisin, että pärjäisin vaikkapa 2-3 pesulla viikossa.

Päivitys 22.1.2012
Olen siirtynyt käyttämään suunnittelemaani palashampoota, joka onkin selvästi hellävaraisempi kuin kookos-oliiviöljysaippua. Ensimmäisen pesun jälkeen ennen hapanhuuhtelua hiukset tuntuivat tahmaisilta, mutta tunne hävisi hapanhuuhtelun myötä. Hiukset ovat paljon vähemmän kuivat, mutta silti puhtaat ja ilmavat. Teen edelleen yhden vaahdotuksen joka päivä ja hapanhuuhtelun sen jälkeen. Aion nyt antaa päänahan ja hiusten totutella uuteen saippuaan jonkin aikaa ja alan sitten vähentämään pesujen määrää pikku hiljaa.



Päivitys 4.2.2012
Käytän edelleen samaa palashampoota, johon olenkin varsin tyytyväinen. Pesen hiukset edelleen joka päivä, mutta teen vain yhden vaahdotuksen. Hapanhuuhtelua en tee enää päivittäin, vaan hieman satunnaisesti joka toinen tai joka kolmas päivä, jopa harvemminkin. Tänään on tarkoitus jättää pesu ensimmäisen kerran väliin, saa nähdä, miltä hiukset huomenna tuntuvat. Kireät pakkaset ovat aiheuttaneet ikävää sähköisyyttä, jonka vuoksi olen käyttänyt hoitoainetta tällä viikolla peräti yhden kerran. Muuten hiukset tuntuvat vahvoilta, terveiltä ja pehmeiltä.


Päivitys 3.4.2012
Minun täytyi jättää palashampoopesut ainakin toistaiseksi, koska hiukset eivät yksinkertaisesti tulleet puhtaiksi. En tiedä, onko syynä saippuan koostumus vai onko reseptini liian ylirasvoitettu, asia vaatii hieman lisäperehtymistä. Taidan jättää sen keväämmälle, rasvatukkana ei ole kivaa kulkea hattu päässä. En kuitenkaan aio luovuttaa, tämä on vain hetkellinen takaisku. En myöskään hypännyt takaisin marketin shampooseen, vaan ostin urtekramin luomushampoon, josta olen kyllä tykännyt erittäin paljon.

Päivitys 28.4.2012
Olen aloittanut palashampoopesut uudestaan 20.4. hyvällä menestyksellä (ainakin tähän asti). Siirtyminen luomushampoosta palashampooseen on paljon helpompaa, koska ainakaan minulla ei ilmennyt sitä samaa tahmaisuutta, kuin vaihdettaessa tavallisesta shampoosta palashampoopesuun. Jos siis joudutte joskus luopumaan palashampoopesusta vaikka väliaikaisestikin, niin kokeilkaa ihmeessä kasviöljyistä valmistettuja luonnonkosmetiikkashampoita.

Käytän siis nyt n. 4 % ylirasvoituksella valmistettua saippuaa, jossa on karite- ja kaakaovoita, kookosrasvaa ja oliiviöljyä. Mahdollisesti muutakin mutta en enää muista. Se on ollut ihan hyvää, joskaan en pidä siitä pienestä limaisuudesta, minkä karitevoi aiheuttaa. Pesujen harventaminen on tarkoitus aloittaa myös lähiaikoina. Hiushuuhteluna käytän vihreä tee - kamomillatee -yhdistelmää, jonka annan kuivaa hiuksiin. Hoitoainetta käytän ehkä kerran viikossa, kahdessa tai kolmessa (tarpeen mukaan). Vähintään kerran kuussa, koska hiusten värjäyksen yhteydessä on pakko käyttää. Värjään hiukset ihan tavallisilla kaupan hiusväreillä.

Päivitys 4.6.2012
Huh, tässähän on vierähtänyt jo melkein kaksi kuukautta, vaikka luulin että olen käyttänyt palashampoota vasta muutaman viikon :) Edelleen siis mukavasti sujuu, käytössä on ollut vaihtelevasti tuo edellä mainittu saippua ja joitakin muita, vanhempia versioita. Huuhtelua käytän edelleen joka pesun kanssa, koska kamomilla ja vihreä tee tekevät hiuksista niin pehmeät ja kiiltävät.

Tällä viikolla alan harventaa pesua, aluksi joka toiseen päivään ja sitten pidempään väliin. Lauantaina jätin ensimmäistä kertaa hiukset pesemättä. Hieroin kyllä päänahkaa ja hiuksia melko voimakkaasti veden alla ja käytin myös huuhtelua, koska arvelin sen vähentävän likaista tunnetta hiuksissa. Eivät hiukset hirveän likaisilta sunnuntaina tuntuneet, eivätkä ulospäin näyttäneet yhtään rasvaisilta. Jokapäiväiseen pesuun tottuneena oli kuitenkin yllättävän vaikea sietää sitä pientäkään tahmaista ja rasvaista tunnetta. Tänään joudun siis taas jättämään hiukset pesemättä, enkä kyllä voi väittää olevani siitä mitenkään innoissani. Toivottavasti päänahkan toiminta normalisoituu suhteellisen nopeasti..

Päivitys 5.6.2012
Eivät ne nyt hiukset kovin pahoilta tunnukaan, ei oikeastaan yhtään likaisilta. Ihan päälaella on pientä rasvoittumista havaittavissa kun kokeilee, mutta sekään ei (onneksi) näy päälle päin. Olen silti iloinen, että saan tänään pestä hiukset. Toisaalta tiedän senkin, että pesuvälin harventamisen takia hiukset tuntuvat jo nyt paremmilta kuin ennen. Varsin mukavasti menee siis :) 

Päivitys 9.6.2012
Nyt on siis viikko takana, enkä kyllä voi valittaa. Tänään huomaa jo selkeästi eroa hiusten rasvoittumisessa - hiukset tuntuvat lähes yhtä puhtailta kuin pestyinäkin. Ihan aavistus rasvoittumissa on havaittavissa aivan päälaella, mutta sekin vain tarkkaan kokeillessa, eikä se edes näy. Menen nyt kuitenkin tällä samalla pesurytmillä ainakin vielä toisen viikon ja alan harventaa lisää vasta sitten. Haluan antaa hiuksille ja päänahkalle kunnolla aikaa tottua ja sopeutua muutokseen, jotta siirtyminen vielä harvempaan pesuväliin olisi mahdollisimman helppo. Eilen (en siis pessyt hiuksia) en myöskään tehnyt teehuuhtelua, vaan huuhtelin hiukset vain kylmällä vedellä lopuksi. 

Päivitys 12.6.2012
Eilen oli pesupäivä, mutta koska pesupäivistä on jotenkin nyt tullut aivan erityisiä päiviä tämän pesuvälin pidentämisen jälkeen, päätin tunkea päähäni hoitoaineeksi puhdistusemulsiota. Oppisinkohan joskus, ettei öljy vaan sovellu minun päähäni? En tietenkään saanut sitä kunnolla pois, vaikka laitoin sen ennen pesua, joten tänään jouduin kestämään aikamoista liimalettiä.. Hiukset jopa näyttivät paikoin selvästi rasvaisilta. Näin ollen jouduin tietenkin pesemään hiukset tänäänkin. Kaikkein hölmöintä tässä on se, että tämä oli toinen kerta viikon sisään.. Nyt olen siis pessyt hiukset lauantaina, jolloin tein myös öljy-jugurtti-kaakao-hunajanaamion hiuksiin, jonka seurauksena pesin sunnuntaiaamuna hiukset uudestaan. Sitten pesin eilen illalla ja tänään eilisen "hoitoaineen" seurauksena.. No, tänään en laittanut mitään ylimääräistä, joten huomenna en pese. Näitä hölmöilyjä lukuunottamatta pesuvälin harvennus on mennyt ihan hyvin, saa nyt nähdä sitten ottiko asia takapakkia..  

Päivitys 19.6.2012
Edelleen mennään samalla pesutahdilla, eli joka toinen päivä. Viimeksi unohdin tehdä hiushuuhdetta (eli teetä), joten jouduin tyytymään kylmävesihuuhteluun. Ihan hyvä siitäkin tuli, mutta kyllä teehuuhtelulla on mielestäni selkeä ero sekä sitruunahappohuuhteluun että pelkkään kylmään veteen. Hiukset eivät olleet yhtä pehmeät, eivätkä yhtä kiiltävät. Toisaalta värjäyksestäkin alkaa olla jo aikaa, joten kiillon puute ei liene ihmekään. Tänään en pessyt hiuksia, hieroin vain päänahkaa ja pituuksia sekä huuhtelin kylmällä vedellä. Olen ajan myötä alkanut tykkäämään hiuksista enemmän näinä ei pesupäivinä ja muutenkin hiukset tuntuvat paljon terveemmiltä kuin ennen. Myös pesupäivissä on nykyisin jotain ihan erityistä, vaikka tuo pesuväli ei niin kovin harva olekaan. Loman jälkeen/aikana harvennan varmaan pesuväliä yhden päivän lisää, eli ihan tässä lähiviikkoina.

Päivitys 30.6.2012
Viimeisen viikon ajan palashampoopesu ei todellakaan ole toiminut. Pesun jälkeen tukka tuntuu ihan hyvältä, mutta kuivana huomaan tahmaisen, ehkä jopa hieman rasvaisen läntin hiuksissa. Se on yleensä samassa kohtaa, ihan takana pituuksissa. Saan sen yleensä pois, kun pesen vielä aamulla hiukset uudestaan, mutta tämä sotkee pesurytmin ihan kokonaan. Sama ongelmahan tuli keväällä, jolloin lopulta vaihdoin Urtekramin shampooseen parin kuukauden ajaksi. En usko ongelman johtuvan sulfaattien tai muiden rankkojen pesevien kemikaalien puutteesta, koska niitä ei ole Urtekramin shampoossakaan. Toisaalta käytän pesuun runsaasti aikaa, joten ei se heppoisesta pesustakaan voi johtua. Myös hiusharjaan jää omituista, harmahtavaa tahmaa, jonka vuoksi joudun pesemään hiusharjat pari kertaa viikossa. Veden laadun pitäisi olla ihan hyvä ja onhan palashampoopesu toiminut tähän asti. Mietin alkuun, että tahma johtuu shampoon ylirasvoituksesta (4 %) joten vaihdoin 2 % rasvoituksella varustettuun palashampooseen. Tästä ei ollut mitään apua. En usko sen olevan myöskään huuhtoutumatonta shampoota, koska huuhtelen hiukset huolellisesti ensin lämpimällä, sitten kylmällä ja viimeistelen lähes joka kerta vielä hapan-, tee- tai nokkoshuuhtelulla.

Pohdittuani asiaa keksin muutamia todennäköisempiä syitä ongelmaan. Ensimmäinen ja todennäköisin vaihtoehto on, että tahmaisuus johtuu käyttämistäni tavallisista marketin hiusväreistä. Värjäsin hiukset viime torstaina, jonka jälkeen myös ongelmat alkoivat. Olen toki värjäillyt hiuksia aiemminkin, mutta ehkäpä hiusväreistä kertyy hiuspohjaan jotakin ainetta, jota palashampoo ei sitten lopulta enää pysty pesemään. Toinen vaihtoehto on se, että käyttämäni perushiuslakka kertyy hiuksiin eikä peseydy pois. Käytän lakkaa kuitenkin lähinnä päälaen pörrön tasoittamiseen, eivätkä hiukset ole päälaelta yhtään rasvaiset, ainoastaan pituuksista. Kolmas vaihtoehto on se, ettei palashampoopesu vain sovi hiustyypilleni. En ole vielä halukas uskomaan tähän, koska olen pessyt hiuksia taas useamman kuukauden ongelmitta. Tutkiskelin asiaa hieman lisää netistä ja tulin siihen tulokseen, että todennäköisin syy on hiusväri ja/tai hiuslakka, jotka saavatkin nyt lähteä vaihtoon. Tarkoituksena on myös tehdä hiuksille syväpuhdistus, jotta saan kertyneet jäämät pois. Ostoslistalla on syväpuhdistavien aineiden lisäksi myös luonnollinen hiuslakka sekä henna ja indigo, joita aion käyttää värjäykseen, kunhan sopiva, laiska lauantai kävelee vastaan. Ensimmäiseen värjäykseen voi tovi mennä aikaa, koska en vielä tiedä haluanko punaista vai ruskeaa. Punainen vaatisi ensin värinpoiston, mutta toisaalta loistava hennanpunainen houkuttelisi hirveästi...


Päivitys 6.7.2012
Näin viikon jälkeen uskallan jo väittää, että hiusten tehopuhdistus tosiaan auttoi tahmaongelmaan. Pesun jälkeen hiukset ovat puhtaat ja raikkaat, mutta myös selvästi vähemmän kuivat pesuvälin harvennuksen myötä. Pesen edelleen joka toinen päivä, aikataulu siirtyi hieman tuon ongelman vuoksi, joten varmaan harvennan väliä lisää viikon - kahden sisään, kunhan näen miten tuo pehko nyt käyttäytyy. Hennavärjäystä olen suunnitellut aloittelevani tässä joku viikonloppu, mutta siitä tulee sitten asiaa erikseen. Tällä hetkellä käytössä on vihreä piparminttusaippua, huuhteluna nokkos-vihreä tee -yhdistelmä. Vasta pestyinä hiukset ovat ihanat, tuuheat ja ilmavat. Seuraavana päivänä (pesen iltaisin) tunne on edelleen sama. Toisena päivänä hiukset tuntuvat hieman rasvaisemmilta, mutta se ei yleensä näy päälle päin. Latvoihin olen hieronut silloin tällöin öljyä hoidoksi, nyt kun opin siihen hyvän tavan, jolloin latvat eivät näytä yhtään rasvaisilta. Eli öljyä otetaan vähän kämmenten väliin ja lämmitetään se hieromalla käsiä yhteen. Sitten öljy levitetään latvoihin käymällä ne huolellisesti läpi. Näin öljyä ei tule liikaa, mutta latvat saavat silti tarpeellista hoitoa.

Päivitys 11.7.2012
Hiusten pesu sujuu jälleen varsin mallikkaasti, joten rasvoittuminen johtui luultavasti juurikin kemikaalijäämistä, joita palashampoo ei pystynyt poistamaan. Tehopuhdistus tuntuu itse asiassa rauhoittaneen hiusten rasvoittumista niin paljon, että yritän harventaa pesuväliä jo tällä viikolla. Olen pessyt hiukset siis eilen illalla, joten seuraava pesupäivä olisi sitten perjantai-iltana. Saa nähdä, miltä tukka perjantaina näyttää.. Hiushuuhteluita käytän nykyisin pesun yhteydessä vähän vaihtelevasti, koska en meinaa muistaa tehdä niitä koskaan. Tarkoituksena on ottaa nokkonen käyttöön, kunhan vaan muistaisin!
On muuten jotenkin todella mukavaa tämä pesuvälin harventaminen. Toisaalta pesupäivässä on aina jotain erityistä, on ihanaa pestä hiukset kun pesua ei tulekaan joka päivä. Teen samalla usein jotakin muutakin pientä hemmottelua, kuten kuorintaa, öljypuhdistusta tai muuta vastaavaa. Tai sitten vain ihanan tuoksuisen hiushuuhtelun. Suihkuhetkestä tulee oikeaa luksusta ja hemmottelua kiireisen arjen keskelle. Toisaalta välipäivinä on vapauttavaa, kun suihkussa ei juurikaan kulu aikaa.

Päivitys 18.7.2012
Rasvainen läntti on edelleen pysynyt poissa, tosin silti mietin välillä josko tekisin tehopuhdistuksen vielä uudestaan. Hiukset tuntuvat hieman rasvaisemmilta kuin ennen, mutta se johtunee pesuvälin pidentämisestä eikä ainejäämsitä. Koska hiukset eivät näytä yhtään rasvaisilta, taidan vielä odotella tuon tehopuhdistuksen kanssa ainakin siihen asti, että päänahka tottuu uuteen pesuväliin.
Aloitin tosiaan pesut joka kolmas päivä tuosta edellisestä kirjoituksesta, eli olen pessyt hiukset 11.7. jälkeen kaksi kertaa. Seuraava pesu on huomenna illalla. Ensimmäisenä "ylimääräisenä"  päivänä eli viime perjantaina hiukset olivat näkyvästi todella rasvaiset, mikä johtui suurelta osin päähäni laittamistani ylimääräisistä aineista (eteerisiä öljyjä hiushuuhtelussa sekä hoitoainetta ja öljyä suolasuihkeessa...hölmö minä) eikä niinkään pesuvälin harventamisesta. Nyt rasvaisuutta ei ole enää näkyvästi huomannut, mutta hiukset tuntuvat kuitenkin rasvaisemmilta. Toisaalta hieman kuivaan, heinämäiseen päähän tottuneena ero tuntuu tietenkin isolta. Hiukseni vielä imevät herkästi kaiken öljyn ja rasvan, joten sekin vaikuttaa asiaan. Olen kuitenkin varsin tyytyväinen ja hiusten kunto on parantunut entisestään. Pesuvälin pidennys on kaiken kaikkiaan mennyt tälläkin kertaa paremmin kuin odotin, eikä hiuksia ole tarvinnut viime perjantaita lukuunottamatta hävetä. Hiukset ovat helpommin käsiteltävät, kiiltävämmät ja pehmeämmät koska ne eivät ole niin kuivat. Jospa ensi talvena selviäisin yöt ilman märkää, letitettyä tukkaa, joka on ollut vakioapuni todella sähköiseen ja raivostuttavaan kuontaloon.

maanantai 2. tammikuuta 2012

Appelsiinin ja greipin tuoksuinen vartalovoi 11.12.2011

Kiinteät rasvat yht. 110 g:
41 g mangovoi
20 g babassuöljy
29 g karitevoi
20 g kaakaovoi

Juoksevat öljyt yht. 100 g:
30 g oliiviöljy
23 g jojobaöljy
22 g makadamiapähkinäöljy
10 g avokadoöljy
10 g aprikoosinsiemenöljy
5 g hampunsiemenöljy

6 tippaa appelsiinin eteeristä öljyä
7 tippaa greipin eteeristä öljyä
2,1 g e-vitamiiniöljy

Valmistin tämänkin vartalovoin vaahdottamalla. Olen tullut siihen tulokseen, että vaahdottaminen parantaa niin olennaisesti voiteen koostumusta, ettei sitä kannata jättää väliin.

Huomasin vasta myöhemmin, että tein voiteen (samoin kuten edellisenkin) vahingossa liian pienellä määrällä kiinteitä rasvoja. Tämä voide oli kuitenkin vielä huomattavasti löysempää kuin edellinen, minkä vuoksi sitä oli jopa hieman hankalaa käyttää. Minun ei ollut tarkoitus käyttää noin monia erilaisia öljyjä, mutta niin monet olivat vähissä että otin lisäksi vielä jojobaöljyä ja oliiviöljyä. Mangovoi oli sen verran vähissä, että korvasin osan siitä karitevoilla, lisäksi vähensin babassuöljyn määrää. Tuoksua tuli kerrankin sopiva määrä, koska hälytin mieheni kertomaan, onko tuoksun määrä hänen mielestään sopiva. Oma nenäni tykkäisi hajustaa voiteita liikaakin. Tämäkin voide kovettui huomattavan hitaasti, ensin pidin sitä parikymmentä minuuttia pakastimessa ja sitten vielä tunnin – pari jääkaapissa. Siltikin se oli hyvin löysää.

Valitettavasti voide oli myös vähemmän tehokas kuin edellinen vartalovoi. Luulen sen johtuvan babassuöljyn määrän vähentämisestä ja karitevoin määrän lisäämisestä. Karitevoin kanssahan minulla on ollut imeytymisongelmaa aiemmin, enkä muutenkaan ole enää niin vakuuttunut sen tehosta yksinään, minusta se vaatii rinnalleen muitakin kasvirasvoja. Jojobaöljykään ei mielestäni ole osoittautunut mitenkään poikkeavan hyväksi, käytän ihovoiteeseen todennäköisesti jatkossa ennemmin erilaisia pähkinäöljyjä ja oliiviöljyä, jotka ovat hieman edullisempiakin. Huulivoiteeseen jojobaöljy tuntuu olevan omiaan, joululahjaksi valmistunut huulirasvaerä tuntuu mielestäni vielä paremmalta kuin se edellinen versio, eikä voide ole edes rakeistunut. Aprikoosinsiemenöljyn suhteen mielipiteeni vaihtelee.. vartalovoiteeseen se on ehkä hieman liian kevyt, mutta voisin käyttää sitä vaikkapa kevyessä kasvoemulsiossa. Avokadoöljyynkään en ole mitenkään erityisen ihastunut, mielestäni oliiviöljy tuntuu ravitsevammalta ja kosteuttavammalta. Avokadoöljy voisi sopia hieman tuhdimpaan kasvovoiteeseen. Pähkinäöljyistä pidän edelleen hyvin paljon, olen nyt makadamian ja mantelin lisäksi kokeillut myös saksanpähkinää. Kasvopuhdistuksessa käytän edelleen pelkkää manteliöljyä, olen aina silloin tällöin kokeillut muutakin mutta palaan aina takaisin manteliöljyyn.

Joulun jälkeen en ole kokkaillut mitään, koska voidevarastot ovat sen verran hyvällä mallilla, etten tarvitse vielä uutta – eikä Pieni tuoksukauppakaan ole vielä auki. Ensimmäinen oma saippua (eukalyptus uunisaippua) on otettu käyttöön jo viikko sitten, siitä on lisätietoa palashampoo-tekstissä ja alkuperäisen tekstin yhteydessä. Vartalolle käytän edelleen pesuun ruskovillan oliiviöljy-suolasaippuaa, lisäksi ostin väliaikaiseksi avuksi luontaistuotekaupasta sellaisen himalajansuola”saippuan”, joka on enemmänkin kyllä suolakivi. Omaa suolasaippuaani kun en saa käyttöön ennen kuin 20. päivä aikaisintaan. Tarkoituksena on kuitenkin ryhtyä taas hommiin lähiaikoina, haluan tehdä ainakin kasvovoiteen, paksun kaakaovoiemulsion sekä luultavasti jossain vaiheessa hiussaippuaa eli palashampoota ja karitevoisaippuaa. Aiempia saippuareseptejäni en voi lähteä parantelemaan, ennen kuin olen niitä kokeillut, koska en vielä tiedä, kaipaanko niihin jotain lisää. En saanut Saara Kuhan saippuakirjaa lahjaksi, koska sitä ei enää tahdo löytyä mistään, joten en voi hakea inspiraatiota sieltäkään.

Kirjoittelen vielä sen kolmannen parannellun vartalovoin ohjeen ihan piakkoin, samoin kuin noista suihkurutiineista hiussaippuan ja suolashampoon kanssa.